Sitten kun liikaa miettii, ei tule uni.
Tai jos nukkuu päikkärit, ei tule uni, ja tulee mietitttyä.
Taivas.
Nyt tän meille syötetyn konseptin mukaan se on hyvä paikka.
Siellä ihminen on parhaimmillaan.
Hyvä näin.
Lohdullista.
Koirilla on taivaassa vain verisiä luita ja...
hetkinen.
Kenen luu?
Jonku seepran?
Tämähän suoraan tarkoittaa sitä, että sittenhän se seepra on päässyt taivaaseen, sillä on ollu kaikki tosi jees, kunnes joku on tappanut sen, että tää koira on saanu sen luun jyystettäväks.
Ainakin mua lohdutettiin lapsena sillä, kun itkin kuolleen oravan äärellä, että nyt se on taivaassa ja kaikki on hyvin.
Mutta nyt tässä onkin joku tämmönen tapetaan toisiamme niinkuin maanpäälläkin-juttu.
Tosi rauhaisaa.
Mitäs sitte kun tapetaan siellä taivaassa?
Minne sitte joutuu?
Takasin maahan?
Vai onko tässä joku ihmistentaivas, koirientaivas, hepostentaivas, oravientaivas...
Ku kyl mä nyt aattelin, että taivaassa tavataan, ku koirat on kuollu.
Just tämmösten takia ihmisen ois hyvä vältellä päikkäreitä ja nukkua yönsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti