sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Päivä 88, kiitos Suvi!

Ei sillä että paljoa nostaisin hattua tälle kellojen vekslaukselle.
Ärsyttäväähän se kaks kertaa vuodessa on.
Miettiä missä kaikkialla kotona on kelloja, joita pitää manuaalisesti käydä siirtämässä.
Niitä meinaan on yllättävissä paikoissa.
Joka kerta pitää etsiä se uunin käyttöohje, että senkin saa siirrettyä.

Ja kun herää klo 12 autuaan onnellisena kun lapset ovat hoidossa.
Ja kun ottaa puhelimen käteen, ja huomaa että kello onkin 1.
Ja kun tajuaa, että klo 14 alkaa juhlat mihin lapsi pitää roudata...

KSP.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti