Maanantaina alkaa työt.
Paniikki.
Se vielä menee, että kerran viikkoon on pitänyy koittaa raapia jotain siistiä ylleen ja kekkuloida niissä tunti.
Ens viikolla on 5päivää tehokasta näyttelyeläintä tiedossa.
Mun pukeutuminen on aina ollut... noh...
Lapsesta asti olen halunnut pukeutua siististi ja asiallisesti.
Kai korvatakseni älyllisiä puutteita.
Koskaan se ei ole ollut mun juttu.
Muutama vuos takaperin pääsin semmoseen työpaikkaan, konttoriin, jossa piti pukeutua asiallisesti.
Heinäkuun aleista ostin vähillä rahoilla säkkikaupalla siistejä aikuisten vaatteita. Ei ihan jakkupukuja, mutta ei kaukana niistä.
Pukeuduin niihin kaksi viikkoa.
Sitten tajusin kuinka päälleliimattua se on.
Olen heittänyt ne kaikki jo uffiin.
Nyt jää nähtäväksi kuinka kauan integrointi uuteen työhön kestää, vai olenko oma vaateitseni ekasta päivästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti