Matti oli yksi lapsuuteni ensimmäisiä ihastuksia.
Ihan kakarana tämä ei tapahtunut, vaan olin kuitenkin jo vitosella, eli MELKO tietoinen maailmasta ja elosta.
Eipä muuten, mutta ties mitä mimmejä pörrää ykkösen ympärillä päivät pitkät, ja tulevan vitosluokkalaisen aivoilla uskoisin hänen ajattelevan kavereita, futista ja korista.
Käsittääkseni Matista kasvoi kelpo tyyppi ilman mun palavia tunteita :)
Hyvä niin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti